Opiskeluaikoina kävin keskustelun etelä-pohjanmaalaisen tuttavani kanssa kotiseutujemme maantieteellisistä eroista, maanpinnan muodoista, vesistöjen volyymista ja metsien määrästä. Keskustelu kumpusi hämmennyksestä, jota koin, kun syntyperäisenä kuopiolaisena matkustin lakeuksille ensimmäistä kertaa.

Silmänkantamattomiin kaartuvat tasaiset pellot ja niiden yllä loputtomiin ajelehtivat poutapilvet olivat vaikuttava näky ensikertalaiselle, mutta yhtäaikaa ennennäkemätön avaruus ahdisti nuorta matkaajaa. Oman kotipaikkakuntani vaihtelevat pinnanmuodot ja asukkaita joka puolella syleilevät metsät taas olivat shokki tänne opiskelemaan muuttaneelle tuttavalleni, joka koki Pohjois-Savolaisen kaupunkimaiseman mäkineen ja metsineen kaatuvan päälle. Pohjanmaalla kun on tilaa hengittää ja olla isoosti.

Vaikka olin reissannut aiemmin myös muualla Suomessa – käsivarresta etelään – vasta idän ja lännen väliä matkatessani ymmärsin, mistä oma kotiseuturakkauteni kumpuaa.

Aitoa tunnetta ja nostalgian nälkää

Kotiseuturakkaus pulpahtaa pinnalle yleisessä keskustelussa säännöllisesti ja ajoittain kotiseutuilmiöstä povataan megatrendiä, jonka soisi tuovan helpotusta muuttotappion ahdingossa painiskeleville pikkukunnille. Menneitä muistavien nettiartikkeleiden kommenttiosiot täyttyvät lämpimistä lapsuusmuistoista ja entisten kotiseutujen kokemuksia jakavissa someryhmissä herkistytään nostalgian äärellä. Kaikkiaan kotiseuturakkauden tunnistaa ja sitä tunnustaa ainakin iso osa aikuisväestöstä ja miksei nuoristakin, jollei kaipuu kotikyliltä suureen kaupunkiin ole ehtinyt ottaa henkistä niskalenkkiä.

Kotiseuturakkaus koostuu monesta tekijästä, joista tärkeimpiä lienee omat paikalliset kokemukset, alueen kulttuuriperimän ymmärtäminen, luontoarvot sekä halu kehittää aluetta ja siirtää positiivisia kokemuksia myös seuraaville sukupolville.

Kotiseuturakkautta korkeuksissa

En ole koskaan, edes nuorena, kokenut suurta kaipuuta lähteä Kuopiosta, enkä kadu, että olen täällä edelleen. Vuosikymmenestä toiseen tunnen, että täällä on kaikki tarpeellinen, ja vaikka välillä kaipaan ja lähdenkin muualle, on kotiin aina ihana palata.

Itselläni rakkaus kotiseutuun rakentuu paljolti ympäristön varaan. Juurikin asukkaitaan tiukasti syleilevät metsät, joka tienmutkassa hien pintaan nostavat nousut ja ympäri kaupunkia avautuvat pienet ja suuret vesistöt saavat minut tuntemaan oloni turvalliseksi ja kotoisaksi. Ja kun joskus kaipaan tilaa hengittää, soudan järvenselälle tai kiipeän kukkulan laelle. Siellä perspektiivi palautuu uomiinsa, kun ihmettelee silmänkantamattomiin kohoavaa metsää ja sen ylle taittuvaa taivasta.

Kiipeä Kuopiossa ainakin näihin:

Kuopion alueella on useita näköalapaikkoja sekä -torneja, joista avautuvissa maisemissa sielu todella lepää. Sinisten järvien ja jylhien metsien ylle avautuviin maisemiin on helppo rakastua, olipa oma kotiseutu missä päin maailmaa tahansa.

1. Puijo ja Puijon torni

Puijo on yksi Kuopion suosituimmista ulkoilualueista. Alue on ainutlaatuinen upeiden näköalojensa ansiosta, mutta erityisen siitä tekee myös sijainti. Keskellä kaupunkia sijaitsevat hyppyrimäet, kuntopolut ja -ladut, frisbeegolfrata sekä kaunis aarniometsä houkuttavat kaiken ikäisiä liikkujia nauttimaan luonnosta vuoden ympäri.

Puijon torniravintolassa sekä -kahvilassa vierailija nauttii paikallisista makuelämyksistä ja joka ilmansuuntaan avautuvista näkymistä Kallaveden ja kaupungin yllä. Korkeutta tornilla on 75 metriä ja Kallaveden pinnasta mitattuna torni nousee yhteensä 224 metrin korkeuteen.

Tutustu tarkemmin: puijopeak.fi

2. Tahkon näköalatorni

Tahkon laskettelurinteiden huipulta löytyy 13 metrinen näköalatorni, jonka ylätasanne kohoaa 200 metriin Tahkon aluetta reunustavan Syväri-järven pinnasta mitattuna. Torni on yleisölle avoin ympäri vuoden ja sen huipulta onkin upeaa seurata kunkin vuodenajan erityispiirteitä.

Tornin juurelle matka taittuu kävellen, autolla tai maisemahissillä. Kuntoilusta innostuneet voivat kiivetä perille Suomen pisimpiä portaita pitkin, joita kulkiessa nousua huipulle kertyy kilometrin verran.

3. Pisan näkötorni Nilsiässä

Kuopion Nilsiässä Pisan luonnonsuojelualueen keskellä kohoaa näkötorni, jonka päältä avautuvat maisemat palkitsevat takuulla huipulle kiipeämisen vaivan. Alue on oiva päiväretkikohde, jonka komeita järvi- ja vaaramaisemia on käyty ihastelemassa jo 1800-luvulta lähtien. Retkeilyreittien varrelta löytyy myös levähdyspaikkoja, jotka sopivat eväiden syömiseen.

4. Suuren Neulamäen näköalapaikka

Kuopion Neulamäen 1000 hehtaarin virkistysalueen metsät muodostavat kaupunkialueen suurimman yhtenäisen metsäkokonaisuuden. Alueen luonnosta 426 hehtaaria on suojeltua. Yksi kaupungin kauneimmista maisemista avautuu Suuren Neulamäen näköalapaikalta. Kallioille pääsee kiipeämään useampaakin eri reittiä, mutta nopein alkaa Juontotien ja Leimaajantien risteyksestä.

Neulamäen retkeilyalueella on myös ulkoilumajoja, laavuja sekä nuotiopaikkoja. Luontopolut on merkitty maastoon.

5. Airakselan näkötorni

Kuopion Airakselan kyläyhdistyksen rakentamasta näkötornista pääsee ihastelemaan jylhiä maisemia Iso-Lauas -järven suuntaan. Horisontissa erottaa myös Puijon tornin. Näkötornille Laukaanvuoren huipulle pääsee parinsadan metrin mittaista helppokulkuista polkua pitkin. Tornin juurella on pöytäryhmä eväiden syömistä varten.

Laukaanvuorella on myös mielenkiintoinen historia maankuuluna mäkihyppypaikkana. Vuonna 1948 valmistunut luonnonmäkeen rakennettu hyppyrimäki oli aikanaan Suomen kolmanneksi suurin.

6. Haminalahden kulttuuripolun maisemat

Haminalahden kulttuuripolku on mukava retkeilyreitti koko perheelle. Polku esittelee von Wrightin maalariveljesten tuotantoa sekä heidän synnyinseutujensa maisemia. Osa veljesten taideteoksista esitellään helppokulkuisen polun varrella niillä paikoilla, joilla ne on aikoinaan maalattu.

4,3 kilometriä pitkä polku kulkee metsäpolkuja ja kyläteitä pitkin. Polun varrella on pitkospuita sekä porrasnousuja ja -laskuja kulkua helpottamaan. Taiteilijaveljeksiä 1850-luvulla innoittamat suomalaiset ihannemaisemat ihastuttavat edelleen ja osana suomalaista maalaustaidetta edustavat kotiseuturakkautta, jota myös aikalaisensa romanttinen luonnonihailu sekä isänmaallinen innostus ovat edustaneet.

Kotiseuturakkaus on parhaimmillaan jaettuna

Kotiseuturakkaus on uskallusta olla ylpeä oman alueensa ominaisuuksista. Sen hienous piilee mahdollisuudessa jakaa tunne myös muiden kanssa. Paikallisten kanssa jaettuna kotiseuturakkaus lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja auttaa oppimaan lisää, sillä loppujen lopuksi kaikkien kokemus on henkilökohtainen ja eroavaisuuksista huolimatta yhtä arvokas. Ulkopaikkakuntalaisten kanssa jaettuna kotiseuturakkaus taas auttaa tarkastelemaan suhdetta omiin juuriinsa – niin paikallisen kuin matkailijankin näkökulmasta.

Lisää Kuopion alueen lintu- ja näkötorneja löydät kaupungin nettisivulta.