Maanrakennus-YSAO

Kaupunkikotia rakentamassa

  vieraileva kirjoittaja • 29.06.2023

Kaupunkikotia rakentamassa

YSAOn maarakennusalan opiskelijoiden ja kuopiolaisen, ammattiurheilija Ilkka Herolan tiet yhdistyivät, kun Herola hankki veljensä kanssa Kuopiosta kaupunkitontin. Työmaalle nousee kaksi omakotitaloa rakennusalan ammattilaisten, Herolan perheenjäsenien sekä YSAOn opiskelijoiden voimin. 

– Mukava tekemisen meininki on koko ajan ja ollaan aikataulussa. Itsekin olin enemmän paikalla ennen tiukempaa harjoituskautta ja leirityksiä. On ollut hieno nähdä miten nämä tulevaisuuden ammattilaiset ovat maaurakointia tehneet. 

Herola seuraa opiskelijoiden kaivinkoneenkäyttöä ja jatkaa: – He ovat olleet isona apuna meille, ja toivottavasti saaneet mielekästä ja ehkä erilaista tekemistä. Näkevät vaiheittain etenevää rakennusprojektia käytännössä. 

Maaninkalainen Erno Tuovinen on yksi maarakennusalan opiskelijoista, jotka pääsevät työskentelemään Herolan tontilla. Tuovinen hakeutui alalle kiinnostuksensa ja kokemuksensa pohjalta. 

– Osa hommista on ollut tuttua. En tosin odottanut, että niin nopeasti pääsee koneella ajamaan. Alun jälkeen huomasin, että ei se niin vaikeaa olekaan. 

Kaivinkoneella ajaminen onkin Tuovisen lempityötä. Alalla hänen mukaansa pärjää riittävillä tauoilla ja hyvin ruokailemalla. Lisäksi työt vaativat sitkeyttä. – Jos joku ei heti onnistu, täytyy malttaa yrittää useamman kerran. 

Opettaja Kari Julkunen seuraa ja ohjaa opiskelijoiden työtä. Kolmen viikon aikana tontilla on tehty pinnanraivauksia, kantojen poistoja, täytemaan ja kiviainesten ajoa rakennuksen pohjia varten sekä maan tiivistystä.  

– Talon oma työväki aloitti anturavalun teon tiivistysten jälkeen, ja tässä vaiheessa on viemäriliittymät ja vesijohdot valmiina. Käytännössä kaikki perustavaa laatua olevat työt on tehty ja nyt harkkomuuraus jatkuu, kertoo Julkunen. 

Kesän aikana rakennus nousee eri ammattimiesten toimesta.    

– Opiskelijat saavat päivien aikana vahvaa kontaktipintaa lukuisiin toimijoihin. Maarakentajan arjessa tehdään paljon yhteistyötä, Julkunen paljastaa. 

Herola on huomannut, että rakennustyömaahan liittyy paljon muuttujia. 

– Stressiäkin saisi raavittua, mutta hoidettaviin asioihin voi suhtautua hyvin. Määräänsä enempää ei voi tehdä, ja haasteita sekä vastoinkäymisiä on siedettävä, pohtii Herola. – Samantyyppistä urheilussakin on. Suunnitelmia on aina mukava tehdä, mutta todellisuus on soveltamista ja muutosten kanssa elämistä. 

Ammatti suksien päällä 

Urheilijan ensi askeleet tulevalle uralle alkoivat mäkihypyn parissa jo 7-vuotiaana, jota ennen Herola liikkui muiden lasten tavoin paljon sukset jalassa. Nyt 28-vuotiaana hän valmistautuu jälleen A-maajoukkueen yhdistetyn lajin maailmancup-kisakautta varten. Ammattiurheilijan määritelmän hän täytti vuonna 2012, kun alkoi kisaamaan ja harjoittelemaan osana A-maajoukkuetta.   

– Toki vuosia ennen sitä oli haave päästä ammattiurheilijaksi. Kyllä se nuorella iällä herää, Herola muistelee. – Siitä se muuttuu haaveesta tavoitteeksi ja alkaa pikkuhiljaa toteutumaan. 

Nuorille, joilla on vastaava palo, Herola suosittelee urheiluakatemiaa. Hän kuuluu itse edelleen Kuopion alueen urheiluakatemiaan.  

– Siltä pohjalta itse aikanaan kävin lukion, ja meillä oli myös ammattikoulun puolelta urheilijoita eri lajeissa. Akatemia mahdollistaa urheiluun keskittymistä koulunkäynnin ohessa. Voi käydä aamutreeneissä ja lajista riippuen saada sosiaalista verkostoa ja palveluita sekä asiantuntemusta. Näkisin, että kuuluminen johonkin urheiluakatemiaan on erittäin tärkeä osa urheilijan polkua Suomessa, lajin kuin lajin osalta. 

Liikunnan ohella palautumisella ja sen seurannalla on iso merkitys urheilijan päivissä. 

– Urheilijoilla fyysistä kuormaa tulee paljon, joten täytyy varmistaa, että pääsee palautumaan eikä riko itseään. Kaikki palautumista tukeva on isossa roolissa, kuten ravinto ja riittävä lepo, rytmittäminen sekä oman fyysisen tilan seuranta, Herola kertoo ja pohtii tavallisen työelämän kuormittavuutta. – Siinä ei välttämättä töiden jälkeen ole aikaa tai jaksamista liikkumiseen, ja se syö hommaa toisesta päästä. Ehdottomasti omasta hyvinvoinnista on huolehdittava. 

Myös maarakennusalalla hyvinvointia seurataan ja ohjeistetaan. Koneenkuljettajan kehon tärinää on tutkittu tela- ja pyöräalusteisilla koneilla, jonka perusteella työn tauotusta osataan ohjata.  

Hyvinvoinnin tueksi ja liikunnan aloittamiseksi Herola kannustaa kokeilemaan jopa lajeja, joista itse ei uskoisi pitävänsä. – Mahdollisuudet ovat rajattomat. Ensimmäisenä kannattaa unohtaa se mitä olet aiemmin kokeillut tai missä koet olevasi hyvä. Keskity siihen mistä tykkäät. Itse aloitin viime vuonna golfin, ja vaikka olen kuutamolla eikä suorittamisen taso ole millään tasolla hyvää, nautin siitä hommasta, Herola sanoo. 

Liikunnan mielekkyyttä voi lähestyä eri tavoin. – Se voi olla peli tai tavoite, sosiaalinen toiminta tai nimenomaan, ettei se ole sosiaalista toimintaa. Oman mieluisan tavan löytäminen on tärkein. Se on henkiselle puolelle sekä stressin hallinnalle hyödyllistä ja ajaa ihmistä oikeaan suuntaan. 

Liikkuvan uransa vuoksi Herola hakee itse henkisen puolen rentoutumista musiikista ja kitaran soitosta. Myös luonnossa liikkuminen, metsästyksen ja kalastuksen muodossa, auttaa jaksamiseen.  

– Omien rajojen tunteminen on kaikkein tärkein asia. Hyväksy, että välillä tarvitset lepoa ja asioiden hetkellistä unohtamista. Tärkeää on myös löytää sopiva määrä työtä, että jaksat hoitaa sen kunnolla. Silloin oma elämä ja terveys pysyy kunnossa, kiteyttää Herola.

Urheiluakatemia ja opiskelijoiden liikkuminen 

YSAOn liikunnan ja terveystiedon opettaja Jukka Ikonen tietää liikunnan merkityksen jaksamiseen ja hyvään oloon, sillä hänellä on itsellään monipuolinen tausta triathlonin, maastohiihdon ja jalkapallon parista.  

Ikonen toimii YSAOlla Iisalmen seudun urheiluakatemian kontaktihenkilönä, johon voi ottaa yhteyttä lisätietojen ja ennen kaikkea hakemusten tiimoilta.  

Jo 15 vuotta toiminut akatemia oli tarjolla aluksi vain Iisalmessa, mutta on laajentunut ympäristökuntiin. Siihen voi hakeutua jo yläkoulusta ja yläikärajaa siihen ei ole. 

– Ilmoittautuessaan opiskelijan on oltava valmennuksessa jossain kilpalajissa. Hän toimittaa valmentajan suosituksen tai varmistuksen, että on kykenevä omatoimiseen harjoitteluun, Ikonen kertoo ja jatkaa: – Lisäksi omaa halua tekemiseen tulee löytyä sekä sitoutumista.  

Urheiluakatemiassa on vuosien aikana ollut edustajia muun muassa jääkiekon, jalkapallon, koripallon, salibandyn, ratsastuksen ja voimistelun parista. Akatemian ansiosta urheilijoiden ei tarvitse muuttaa muualle opiskelemaan. 

– Liikunnalla on iso merkitys opiskelijoiden keskittymiseen ja jaksamiseen. Siihen liittyen olemme YSAOlla kehittämässä 15 opintopisteen ammattiosaajan työkykypassia, joka on Saku ry:n hallinnoima, ja jonka valmisteluissa on mukana Opetushallitus. Se on kaikille opiskelijoille mahdollinen ja vapaaehtoinen lisä, josta suunnittelemme valinnaiskurssia. Haluamme tukea opiskelijoiden työkykyä ja jaksamista, ja saada työelämään valmiimpia ammattilaisia.

Teksti ja kuvat: Minttu Koskinen

Saatat olla kiinnostunut

Esittelyssä

Ylä-Savon ammattiopisto

Artikkelit

10 suosituinta opiskelijoiden asuinaluetta Kuopiossa

Esittelyssä

Opiskelu